Ja laukku heiluu näin! Vuosi, pari sitten innostuin virkkaamaan itselleni kesäkassin Novitan tennesseestä. Kuviona oli iki-ihana ananaskuvio ja malli oli mielestäni helppo ja nopea toteuttaa. Kassin kahvatkin löytyivät jostain alekorista muistaakseni ja ei kun työn alle.
Laukusta tuli mielestäni ihana ja juuri sopiva kesäiselle varustukselle, valkoisena käy kaikkien kanssa. Matkaan tuli vain yksi mutta. Nimittäin minun tavarat ei pysyneet sisällä. Tarvittiin siis vuori. Mutta enhän minä osaa sellaista tehdä...
Ei se auttanut kuin yrittää. Tosiaan ainakin vuoden verran kangas virui pussissa kassin kanssa ja mietin aina silloin tällöin, että no jos se ei tarvisikaan vuorta. Tai annan jollekin tuon laukun. Tai puran tämän ja teen uuden eri mallilla.
Päätin kuitenkin kokeilla, meni sitten syteen tai saveen. (Mistähän tuokin sananlasku oikein tulee?) Ja eiköhän se ihan ok ole, minun tekeleeksi. Olen laukkua ainakin kovasti käyttänyt nyt kun pienen pienet ihunat tavarat ei ole vaarassa tipahdella matkan varrelle. Laukku on juuri sopiva, menee avaimet-puhelin-lompakko -kombinaatio sisään, höystettynä allergia- ja astmalääkkeillä sekä eväät töihin. Vuoren ompeleita kun tutkii tarkemmin, huomaa, että kiireellä ja hutiloiden on tehty, hulpioreunatkin paistaa eikä kuviot ole kohdillaan. Ei kiire kunniaksi eikä hoppu hyväksi. (ja taas sananlasku :) ) Mutta välttää mulle. Viisas ei virka ja tyhmä ei huomaa?
Modan uusin tuli toissapäivänä, olen niin ihastunut pariin malliin! Katsotaan saisinko vielä tehtyä jotain aikomuksille. Kovasti oli ainakin Novitan lankaa alessa, ehkä jos niistä jotain...Jää nähtäväksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti