Kevättä rinnassa

Tämän päivän auringonpaiste antoi ihanasti voimaa =) En kuitenkaan jaksanut lähteä ulos koko päivänä, kun olo on niin kurja kauheasta flunssasta. Olen kuiten kutonut yhden sukkaparin tänään. Katsotaan kauanko menee, että saan pääteltyä ne =D

Alla oleva kuva on Ystäväni rotasta. Nämä liikkujat on omallalaillaan suloisia. Varsinkin jos sattuu tilannekuva kohilleen, niin kuin tässä. Nam, spagettia =)

Olen ommellut Ystäväni rotille muutamat riipparit ja taskuriipparit, joista ei ole kuvia. Triplariipparin "ohjeen" olen katsonut netistä. Eli kuvahakuun rat hammock ja kovasti tutkailua ja ei kun menoks. Tästä tuli oikein suosittu riippari poikarotille. Pitää tehdä pesuvara ja tyttörotille omat myös. Yritän saada laitettua kuvia aiemmista riippareista ja taskuista. Käytössä olevat taskut on kyllä nakerrettu aika hyvin =D Toki uusiakin pitäisi ehkä tehdä.

Olen jo ajat sitten tehnyt itselleni Puro Batik-langasta itselleni pipon. Kuvion ohje on muistaakseni napattu dropsin jostakin ohjeesta. En vain löytänyt sitä tähän hätään. Pipo on tehty 3 mm puikoilla ja silmukoita on 110. Resoriosassa hieman vähemmän. Olen tykännyt tästä piposta, koska se ei kutita yhtään. Lankakin on pysynyt tosi hyvänä kovasta käytöstä huolimatta. Kuva on otettu käytetystä piposta.

Pipolle tein kaveriksi Baktuksen. Huiviin meni yksi kerä lankaa. Ehkä hieman naftiksi jäi koon puolesta. Eipähän jää painamaan takin alla mistään. Käytössä varmaan venyy pituutta.

Ja nyt rankkaa miettimistä, että mitähän sitä seuraavaksi tekisi =)

Pipottaa

Pitkästä aikaa jotain kuvattavaa, harmi vain kun valoisuus on häipynyt jonnekin toiselle puolen maapalloa. Ensi alkuun tänä aamuna päättelemäni pipot. Lahjaksi menevät pienille siskoksille, toivottavasti sopivia molemmille. Prinsessan pipo kruunuineen kaikkineen on uusimmasta Modasta 6/2011 malli nro 40. Kokona käytin 4v kokoa ja silmukkamääriä toiveena, että tulee sopiva 3v päähän. Puikkoina oli vain 3mm pyöröpuikot ohjeesta poiketen ja lankana Novitan Nalle aloe vera (vihreä ja aniliinin punainen) ja valkoinen lanka Katian Baby Merinoa. 

Lilahtavan harmaa ja valkoinen tupsupipo on jo minulle tuttua tuotantoa, Novitan muksuekstrasta vuodelta 2008. Ohjehan on alunperin Novitan seiskaveikalle, mutta 3,5mm puikoille käyvää Novitan Wind lankaa on kyllä sitten ihana kutoa vauvalle. Minulla oli kaksi ehkä vajavaista kerää molempia noita värejä. En siis vieläkään omista vaakaa, enkä ollut aivan varma, oliko keristä käynyt pikkukädet hakemassa muutaman metrin, niin tein kaksivärisen palmikkopipon. Mielestäni toimii! Söpöys ei kärsinyt yhtään vaikka ei tullutkaan pelkkää valkoista. 

Prinsessan pipoon olisi pitänyt tulla kylläkin ohjeen mukaan todella hailakat värit, hempeää vaaleanpunaista ja hempeää vihreää, mutta eiköhän nuokin asiansa aja :)

Itsellekin on valmistunut pipo. Vihdoinkin sain tehtyä vuoden päivät (ehkä kaksikin) marinoituneen pipon valmiiksi. Ohje on DropsDesignin, mutta ei nyt tähän hätään löytynyt ohjeen numeroa. Ei ole kuitenkaan kovin vanha ohje. Kun ei ollut juuri sitä ohjeessa mainittua lankaa niin nyt on tähän sitten yhdistetty Novitan alpakkaa, harmaa, ja MacMohair lankaa -ett Jakobsdalsgarnilta (40g/ ca82m). Puikot 5. 

Ehkä kaksi päivää kutittikin, jopa niin paljon, että niskaakin piti jo alkaa raapimaan. Sitten jostain syystä ei mitään. Tai sitten syy voi olla ilmoissakin, mieluummin kutiava pipo kuin korvat jäässä. Tykkään kuitenkin kovasti, eka ittelle tehty työ piiiitkästä aikaa, ja mie jopa pidän sitä! 

Koristuksena erään ketjun vintage-malliston rintakoru, kameekorua jäljitellen.

Syntymäpäivääni muistettiin lokakuussa ja lahjaksi sain minulle vierasta Novitan Tempoa kolme kerää. Niistä piti tulla ensin jotain muuta, mutta loppujen lopuksi sain aikaan Picklesin Icelandic Sunrise Shawl -huivin. Mii laik! Kaikki kolme kerää meni, ja puikotkin ois voinut olla isommat, jotta kuvio olisi ollut löysempi ja ilmavampi. Juuri sopivan kokoinen kolmiohuivi kerran kaulan ympäri ja just ja just kiinni edestä. 

Vaikka kuinka yritin, ei kuvaan tullut oikeaa väriä. Kävin jopa ulkona kävelyllä ja kattoihan ne ulkoilijatkin jo pitkään, kun pyörin kamera toisessa ja huivi toisessa kädessä ja napsin kuvia miten sattuu. Ylemmässä kuvassa kuitenkin ehkä totuudenmukaisin väritys, alemmassa kuvaa kokonaisuudessaan mielestäni nerokkaan yksinkertaisesta mallista. 

Ja tässä vielä kuvaa uudesta ihastuksestani. Tässä on kaikki kohdallaan, tarpeellinen määrä koristusta, yksinkertaisuutta, väriä ja ilmavuutta. Yksinkertaisesti häikäisevää luonnon käsityötä. 

Revontulta ja tappuraa

Otsikko kertoo aloituskokemukseni Revontuli-huivista. Jostain syystä en sitten millään meinannut osata huivin aloitusta. Tai tarkemmin ottaen kuvion kanssa oli ongelmia. Mulla kun on näköjään tapana etten "ymmärrä" ohjetta alussa. No, soitto kaverille ja sitten pelittää.

Kun katselin tuota kuvioa/jälkeä näin jälkikäteen, minusta tuntuu että en ole sittenkään ymmärtänyt sitä ohjetta ihan oikein. Tai siis tehen nuo silmukat vissin jotenkin omallalailla kun vertaan muiden tekemiin huiveihin. Mutta joka tapauksessa huivi näyttää Revontulelta :-)

Langan ostin toissavuonna Käsityömessuilta. Lanka on Vironvillaa. Aluksi tuntui että se on käteen hieman karkea, mutta ilmeisesti käteni tottui lankaan kun se ei enää sitten lopulta häirinnytkään. Väritykseltään lanka on niin minua, että paremmin ei olis voinu sattuakaan. Lankaa kului kaikkiaan 140g.

Lankaostoksia ja neulottua

Kävin viime keväänä Turussa ja sieltä tarttui mukaan pari kerää Fabelia, kun sitä ei täällä meidän paikkakunnalla myydä. Paikallisista kaupoista on löytynyt: vihreää Pirkka-lankaa, sinistä Red Heart Denver-lankaa, tummanvihreää lankaa(josta en nyt osaa sanoa mitä se on. Kerät on jossain tuolla toisten lankojen joukossa...) ja ruskean sävyinen Katia-lanka. Miksi ihmeessä ihmisen pitää ostaa aina lisää lankaa, kun entisistäkään ei ole "päässyt eroon"... Niitä on vaan pakko saada :-D Olis kyllä kiva joskus tehdä lista mitä lankoja on ja kuinka paljon. Niitä tuppaa löytymään aina millon mistäkin: mullako on tämmöstäki...? Heh :-)

Fabelista tuli ihanat Karamellisukat, niin kuin meillä niitä nyt kutsutaan. Kerrankin sihtasin raidoituksen kohdalleen. Yleensä teen sukat ja lapaset suoraan kerältä tulevalta langalta sen tarkemmin katsomatta värin vaihtoa.

Kärkikavennuksen ohjeen otin kirjasta Sukkasillaan. Kärkikavennus on nimeltään Tähtikavennus. Valitettavasti kavennuksen kuviosta ei saa selvää kun on väriä vaihtava lanka. Istuu hyvin neidin jalassa.


Neiti on tykännyt sukista, koska nämä ovat ensimmäiset ohuet villasukat. Näitä voi pitää ns. pitosukkina. Ja luistimiin ja monoihin menee helpommin.

Puikkokoko oli 2,5mm. Langan menekistä en osaa sanoa muuta kuin reilusti vajaa kerä per sukka. Yritän muistaa punnita sukat jossain vaiheessa.

Uusi lankatuttavuus minulle: Pirkanmaan Kotityön Pirkkalanka. Ostaessani lankaa tiesin tekeväni huivin, mutta ohjeesta ei ollut silloin vielä hajuakaan. Ihastuin langan kauniin vihreän sävyyn. Valitettavasti kuvat ei näytä ihan oikein. Keskimmäinen kuva voisi olla lähimmäs sävyä.

Netistä löytyi ihana ohje Citron shawl . Värikin sattui sattumalta melkein sama, joten näin "valmiina" oman työni. Paitsi, että neulomisjälkeni ei ole yhtä tasaista ja lisäykset ilman reikiä on vaikea toteutus minulle, vaikka kuinka ohjeesta teenkin.

Lankaa meni huiviin 100gr. Puikkokoosta ei muistikuvaa, koska huivin olen tehnyt jo viime kesänä. Lanka on minulle liian kutiavaa, mutta ajattelin kärsiä sen hetken kun huivia käytän. Eihän tätä nyt voi jättää vain kaappiin lojumaan. Eihän?

Tulevia suunnitelmia, hajatelmia

Kävin keväällä, alkukesällä työreissulla Turussa. Kiersin muutaman lankakaupan ja käteen tarttui, totta kai, useampi kerä/vyyhti lankaa. En itse asiassa edes muista mitä kaikkia lankoja tuli hamstrattua. No höh...
Tässä kuitenki yksi Turun tuliaisista. Ihastuin alla olevaan Kashmir lankaan sen kauniin värin vuoksi. Väri vähän vääristyy näissä kuvissa. Sain KAVE-ohjeen langan oston yhteydessä. KAVE on kauluri by Taija Elo.



Tarkoitus olisi aloittaa neulominen näin alkutalven kunniaksi. Langan ohuus vain hirvittää. Olen sen verran kärsimätön, että haluaisin kaiken valmistuvan "heti eikä kohta". Siksi tämä lanka on varmaan jäänytkin pyörimään nurkkiin (kaikkien muiden lankojen seuraksi).



Santorini-huivi tuli solmuiltua jo viime keväänä. Kuvat löytyi yllättäin ihan väärästä kansiosta... Santorini on helppo lanka harjoitella salomoninsolmuja.



Ostin Novitan Pitsikukka-kehikon viime talvena tai keväänä. Harjoittelin kukan tekoa Santorinilla, mikä oli ihan helppo lanka tähänkin kokeiluun. Tein parit rintakorut, jotka veimme ip-kerhon tädeille kevätkauden päätteeksi. Nyt syksyllä tein heijastinnauhasta rintakorun. Sitä ei ihan helposti huomaakaan heijastimeksi :-) Nauhasta saan kiittää Nykertäjää! Kuvaa en ole ottanut heijastinkukasta.



Puikoilla pyörii tällä hetkellä sellaisia juttuja, joita voi paljastaa vasta 24.joulukuuta jälkeen. Nyt lähden saunaan ja pikkuhiljaa valmistautumaan huomiseen Isänpäivään.
Toivotan kaikille Isille ihanaa huomista Isänpäivää!

Tervetuloa talvi!

Niin kuin joka vuosi, talvi "muka" yllättää ja kaikki villaiset asusteet ovat joko kadonneet tai ihan Out-of-date. Lankavarastossa on sitten tietenkin ei-ollenkaan-mun-värisiä villalankoja ja uusia pittää saada, vaikka ei tarvitsisi. Kun näin paikallisessa kaupassa tämän Novitan Jambo-langan, tiesin samantien millaiseksi kaulaliinaksi sen täytyy muodostua. Spud&Chloë olivat suunnitelleet aivan ihanan Braided-kaulaliinan. Ja tämä lanka oli paksuudeltaan vastaava ohjeessa suositellun kanssa, ja kerrankin tykkäsin työstää noinkin paksua lankaa ilman ärräpäitä. Olen kokenut paksut langat hankaliksi, eivät luista kunnolla puikoilla tai kiristäminen on vaativaa möykkyjen takia. Tämän kyseisen langan kohdalla ei käynyt niin, ainoat miinukset olivat kummassakin lankakerässä melkein heti ensimetreille olleet solmut.

Tein kaulaliinasta ohjeessa suositellun mittaisen ja se olikin juuri passeli. Menee kerran kaulan ympärille ja saa vielä edestä solmuun jos tarvii. Tai no, minä olen pujottanut letin välistä, ei tule niin paksua möykkyä kaulalle. Langan riittävyydestä sen verran, että 10 puikoilla ensimmäinen kerä riitti neljännen palmikon ensimmäiseen lettiin asti. Langan väri on varmaankin enemmän ylemmän kuvan luokkaa, anteeksi huonolaatuiset kuvat. Ulkona tulee välillä milloin mitäkin, räntää, vettä, lunta ja puukkoja, olen pakotettu kuvaamaan sisällä. (Ja tämän sanottuani huomenna varmaan -10 pakkasta ja aurinko paistaa täydeltä terältä.) Kaiken kaikkiaan tykkään isosti!

Askartelu, ei ole niinkään minun juttuni. Näpertäjä on enemmänkin askarrellut muiden käsitöiden ohella, mutta aina se välillä minuunkin iskee. Siis se askartelukärpänen. Kun tajusin, että ulko-ovi kaipaa kranssia, tuli suorastaan pakottava tarve kipaista paikalliseen Sinooperiin. Olin kyllä yrittänyt kaupoissa vähän jo vilkuilla valmiita ovikoristeita, mutta mikään niistä ei halunnut hypätä juuri minun oveeni. Ja ah! mitä ihanuuksia siellä Sinooperissa olikaan. Piti oikein miettimällä miettiä, että mitähän siihen kranssiin tarvitsee, ettei tullut ostettua koko kauppaa tyhjäksi. Kaikkea olisi haluttanut, on ne niin suloisia. Kiiltokuvia, helmiä, koristeita, tarroja, nauhoja ja varsinkin kimalletta....

Ja loppujen lopuksi koko kranssin suunnittelu lähti liikkeelle noista beigen värisistä höyhenistä. Tai höyhenpussissa oli kolmea eri sävyä, beige oli myyntinimike. Mielestäni värit olivat vihreä, hailakka vaaleanpunainen ja kermanvalkoinen. Ja kun Tilda -osastolta löytyi vielä nuo linnut, olin täysin myyty. Ruusut ovat oman kaapin sisältöä, ne on joskus kuusi vuotta sitten hankittu ristiäisiin pöytäkoristeiksi, ja kerran ovat lakkiaisissakin olleet, mutta muuten ihan käyttämättömiä ovat. Ei mennyt sekään ostos siis hukkaan.

Uusi tuttavuus minulle on Näpertäjältä saatu kuumaliimapistooli. Miten kätevää! Hieman lähti mopo käsistä, noita höyheniä piti tulla vain tuonne ylös pikku nippu, ja niin ne vain levisivät koko kranssia ympäröimään. Toisaalta, noista tarvikkeista tulee vielä yksi samanlainen kranssi jos tarve vaatii. Höyheniä meni puoli pussillista, lintuja oli neljä paketissa ja kukkia minulla oli yhteensä kuusi. Ehkäpä pukinkonttiin? Miksiköhän meidän ulko-ovi näyttää muuten aivan kierolta?

Kranssikuvat otettu tänä aamuna ilman salamaa, näin mahtavan valoisaa(valotonta) meillä tällä hetkellä on. Tosin räntä näytti muuttuvan taas lumeksi, ehkä se siitä vielä valostuu! Mutta eniten pidänkin pimeistä illoista, kynttilät palamassa ja kutimet sylissä. Mitä autuutta.

Huovutusta ja Salomoninsolmuja

Lapaset pojalle




Lanka Novita Huopanen 108g
Ohje vyötteestä, koko nainen
Puikko 8mm

Nämä lapaset on helpot ja nopeat välityöt. Tai ainakin siihen asti kunnes ne pitäs laittaa koneeseen huopumaan. Edellisten huovutettavien kanssa kävi myös niin, et ku olis vielä huovutus niin jopahan lapaset seiso laatikon päällä tovin jos toisenkin.

Salomoninsolmuhuivi




Lanka Novita Santorini 64g
Ohje Novitan sivuilta (olen sen verran tonttu vielä tän blogihommelin kans, etten osaa laittaa linkkiä... Kaikki vinkit ja neuvot otetaan vastaan :))
Koukku 3mm

Tein elämäni ensimmäiset salomoninsolmut. (Nykertäjältä jälleen inspiksen saaneena) Alku oli melko hankalaa ennen kuin tajusin että mistä on kyse :-) Alkuongelmien jälkeen kolmiohuivi valmistui nopeasti.

Näpertäjä

Mohairia ja huovutusta

Joulukuussa valmistui tällainen pieni välipalatyö valkoisesta kimaltelevasta Novitan mohairlangasta. Tuli vähän kiire, ja mielikuvituksen puute vaivasi, kolmessa päivässä piti ylioppilaalle saada lahja valmiiksi. Novitan nettisivuilta bongasin tällaiset kohtalaisen helpot ohjeet. Pipon reunassa olisi voinut olla oikeasti pienemmät puikot, hieman jäi löysälle, kun nro6 puikoilla tikutin koko pipon. Ja tuo huivikin tuli virkattua kahteen kertaan, ensimmäisen tein puikolla kokoa 3, huivin kooksi tuli baby born. Aikuisen kokoiseen huiviin käytin ohjeen mukaista koukkua kokoa 5, ja tuli ihan hyvän kokoinen.





Tammikuussa jatkoin uudestaan Novitan mohairlangalla ja ihka ensimmäinen salomonin solmu huivi! Jännitin kauheasti mohairlangasta tekemistä, mutta nämä solmut oli kyllä niin helppo oppia ja kiva tehdä, että huiveja valmistui lopulta kaksi. Kuvaa en ehtinyt toisesta huivista ottaa, mutta näitä tulee varmaan tehtyä lisää. Niin mukavaa, ja nopeasti valmistuvaa. Vajaa kaksi kerää meni lankaa, tässä määrässä siis hapsutkin mukana. Lahjaksi meni tämäkin, ylioppilaalle. Tosin vasta tammikuussa ehdin tämän valmistaa. Ohjeita salomoninsolmuihin katsoin Novitan lehdestä nro syksy/2007.

Ja niin niitä huovutustöitä...kuvat puhukoon puolestaan...näitä on aina ihana tehdä, ja joka kerta se jännittää millaisena nämä koneesta putkahtaa. Lapaset kokoa mies, ja vauvan tossujen ohje on Novita syksy/2007 lukijoiden ohjeissa. Lankana on Novitan huopanen mix sinisen sävyssä, ja tossujen varret ihan vaan nallelankaa.

Tässä lapaset ennen koneeseen menoa, parisuhteen käsi vertailukohteena. Tuumasi vain, että meniköhän vaimolla tuumat ja sentit sekaisin... :)


Tällaiset niistä sitten tuli, juuri sopivat. Tossut meni ystävän vauvalle, toivottavasti lämmittävät.


Nykertäjä