lauantai 4. syyskuuta 2010

Ihanuuksia!

On tullut tehtyä taas lankaostoksia, ja ensimmäisiä kertoja taitaa olla, että olen ostanut jotain muutakin kuin Novitaa. Ja niin niin Ihania värejä, tuntuvat pehmeiltä, ja tulee tunne, että on kerrankin saanut jotain luksusta elämään. En ole vielä raaskinut aloittaa langoista mitään, olen vain yksikseni hipelöinyt niitä ja haaveillut minun taidoille liian vaikeista pitsitöistä...

Punainen lankavyyhti on Virosta ostettua villaa, 193g, vasemmalla näkyvä Katia Taiga, 100g, on paikallisesta Ottobrestä tehty löytö. Todennäköisimmin näistä tulee sukkaa ja pipoa ja lapasta. Toisaalta punaisesta villasta tehty huivi olisi aivan ihana talvella, lämmittäisi mieltäkin samalla.
Keltainen vyyhti on Ilun kaupasta tilattua 100% silkkiä. Väri on niin raikas! Oikeestaan sen takia tilasinkin langan, kesällä kun tilaa, niin kirkkaatkin värit pääsevät listalle. Tavoitemekkoni (se, mihin joskus toivon mahtuvani) on myöskin keltainen, joten huiviahan tuosta suunnittelen sille pariksi. Keriminen rullalle on tosin jäänyt, n. 3000m kuulosti parisuhteen korvaan pelkältä jännetupin tulehdukselta. Eikhän se tässä joku ilta pääse kuitenkin toimimaan telineenä, kunhan töissänsä vähän hiljenis.

Sinertävät vyyhdit on myöskin Ilun kaupasta, ihanaisen pehmeää 100% kashmirlankaa. Ja pihistin väärässä paikassa, enkä tilannut kuin yhdet vyyhdit kumpaakin väriä. Nyt sitten pähkään, että mitäs 365m saisin aikaiseksi. Baktus-huivia olen katsellut, sitä varten pitäisi kuitenkin hankkia tarkka vaaka. Ehkä se vielä tässä jonain päivänä hyppää ostoskoriin. Tummemman vyyhdin värin nimi on Kaduilla tuulee, vaaleamman vyyhdin nimeä en nyt muista, vyöte oli koiralle mieleen. Onneksi lanka ei!

Puikko-ostoksilla olen myös käynyt. Tai tarkemmin sanottuna hyvä ystäväni kävi Pohjanmaalla, ja toimitti minulle Prym:in bambuisia sukkapuikkoja koot 3 ja 4. Samalla tilasin hänen mukanaan kolme vyyhtiä heijastinlankaa, sitä ohuinta. Ja kovasti ajatus raksuttaa, että jos koiralle tekee villa-asua, niin siihen voisi sitä heijastinta laittaa...tai sitten pipoon tai takkiin tekisi koristeita, johon ujuttaisi heijastinlankaa. Kuka tietää, mutta ainahan on hyvä olla varalla vähän kaikkea. Koskaan ei tiedä milloin tarvitsee.

~Nykertäjä~

Villasukkakausi alkakoon


Pitkästä aikaa nyt sitten blogin päivitystä :) Mielessä on ollut koko kesän, koulutyö päättyi ja pikku hiljaa löytyi taas käsityön ilokin. Mutta se kuvaaminen! Se aina tuntuu olevan niin ilmoista kiinni, ei ehdi, kamerassa ei ole virtaa tai muita koottuja selityksiä. Tai sitten työt lähtevät heti päättelyn jälkeen käyttöön, niin kuin parin pipon kanssa kävi. Sain kuitenkin hetkellisen virtapiikin ja päätin kuvata sisällä, jotta pääsisin taas uppoutumaan blogin ihmeelliseen maailmaan.

Ja vähän muukin kausi alkoi. Lapasia pitäis tehdä urakalla, kädet alkaa olemaan koetuksella kun taas tuli tämä syksy niin yllättäin. Ensin alkuun mun käsityöhistorian erikoisimmat kämmekkäät. Malli on Novitan, lanka 7 veljestä ja koko miehelle. Siis melko erikoiset, mun makuun ainakin. Varsi on sileää neuletta ja kämmenosa on 2o2n joustinneuletta. Peukalon aukko vain jätetään kudottaessa avoimeksi. Olen ihan sanaton...en tiedä mitä mieltä näistä olis, meniköhän lanka hukkaan. Parisuhde on pari kertaa pyörälenkillä pitänyt, mutta ilmeisesti hänellekin on arvoitus käteen laitettaessa, että kummin päin ne nyt oikein tulikaan. Ehkä ne joskus tulee käyttöön, ehkä ei.


Parisuhteelle valmistui viime yönä mun elämäni toiset aikuisiällä kudotut villasukat. Puolen yön aikaan sain katkaista langan ja päättelin tänä aamuna. Illalla alkaessani kutomaan ajattelin, että jos tässä pari silmukkaa teen, mutta yksi asia johtaa toiseen enkä sitten malttanut lopettaa ennen kuin sukka oli valmis. Ja mikä onnistumisen riemu! Ne pysyy kasassa, niissä on oikee kantapää, ja parisuhteellekin kelpasi. Varsinkin kun metsästyskausi on alkanut, alkaa villasukillekin olla käyttöä. Hieman taisi isohkot tulla, mutta käytössä sitten näkee, että kuinka paljon liian isot. En ole kovin innokas purkamaan, joten saivat jäädä tuollaiseksi kahden sukan kanssa sopiviksi. Tykkään kovasti tuosta yksinkertaisesta joustinneulekuviosta, joka jatkuu kapeampana melkein sukan kärkeen asti.

Malli: Novita kevät 2009, ohje 12
Lanka: Novita 7 veljestä, menekistä ei tietoa
Puikot: 3½ bambupuikot

Ihanaa, kun saa taas aikaiseksi käsityörintamallakin. Tutkinnon loppuun saattaminen ja muutenkin kiireinen kevät veivät mehut kokonaan. Ja oli vähän pakkokin luopua hetkeksi jostain, jotta kaikki tehtävät tuli tehtyä. Nyt saa taas hyvällä omalla tunnolla iltaisin istahtaa sohvan nurkkaan ja kutoa ihan omaa mielenterveyttäkin ajatellen. Kyllä siinä mieli lepää. Ja syksy, oi ihana syksy! Kaikissa vuodenajoissa on omat hyvät puolensa, mutta kyllä tämä syksy vie minusta voiton.

~Nykertäjä~