Pitkästä aikaa nyt sitten blogin päivitystä :) Mielessä on ollut koko kesän, koulutyö päättyi ja pikku hiljaa löytyi taas käsityön ilokin. Mutta se kuvaaminen! Se aina tuntuu olevan niin ilmoista kiinni, ei ehdi, kamerassa ei ole virtaa tai muita koottuja selityksiä. Tai sitten työt lähtevät heti päättelyn jälkeen käyttöön, niin kuin parin pipon kanssa kävi. Sain kuitenkin hetkellisen virtapiikin ja päätin kuvata sisällä, jotta pääsisin taas uppoutumaan blogin ihmeelliseen maailmaan.
Ja vähän muukin kausi alkoi. Lapasia pitäis tehdä urakalla, kädet alkaa olemaan koetuksella kun taas tuli tämä syksy niin yllättäin. Ensin alkuun mun käsityöhistorian erikoisimmat kämmekkäät. Malli on Novitan, lanka 7 veljestä ja koko miehelle. Siis melko erikoiset, mun makuun ainakin. Varsi on sileää neuletta ja kämmenosa on 2o2n joustinneuletta. Peukalon aukko vain jätetään kudottaessa avoimeksi. Olen ihan sanaton...en tiedä mitä mieltä näistä olis, meniköhän lanka hukkaan. Parisuhde on pari kertaa pyörälenkillä pitänyt, mutta ilmeisesti hänellekin on arvoitus käteen laitettaessa, että kummin päin ne nyt oikein tulikaan. Ehkä ne joskus tulee käyttöön, ehkä ei.
Parisuhteelle valmistui viime yönä mun elämäni toiset aikuisiällä kudotut villasukat. Puolen yön aikaan sain katkaista langan ja päättelin tänä aamuna. Illalla alkaessani kutomaan ajattelin, että jos tässä pari silmukkaa teen, mutta yksi asia johtaa toiseen enkä sitten malttanut lopettaa ennen kuin sukka oli valmis. Ja mikä onnistumisen riemu! Ne pysyy kasassa, niissä on oikee kantapää, ja parisuhteellekin kelpasi. Varsinkin kun metsästyskausi on alkanut, alkaa villasukillekin olla käyttöä. Hieman taisi isohkot tulla, mutta käytössä sitten näkee, että kuinka paljon liian isot. En ole kovin innokas purkamaan, joten saivat jäädä tuollaiseksi kahden sukan kanssa sopiviksi. Tykkään kovasti tuosta yksinkertaisesta joustinneulekuviosta, joka jatkuu kapeampana melkein sukan kärkeen asti.
Malli: Novita kevät 2009, ohje 12
Lanka: Novita 7 veljestä, menekistä ei tietoa
Puikot: 3½ bambupuikot
Ihanaa, kun saa taas aikaiseksi käsityörintamallakin. Tutkinnon loppuun saattaminen ja muutenkin kiireinen kevät veivät mehut kokonaan. Ja oli vähän pakkokin luopua hetkeksi jostain, jotta kaikki tehtävät tuli tehtyä. Nyt saa taas hyvällä omalla tunnolla iltaisin istahtaa sohvan nurkkaan ja kutoa ihan omaa mielenterveyttäkin ajatellen. Kyllä siinä mieli lepää. Ja syksy, oi ihana syksy! Kaikissa vuodenajoissa on omat hyvät puolensa, mutta kyllä tämä syksy vie minusta voiton.
~Nykertäjä~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti