Tekemisen ilo alkaa löytymään!

Koko kesän olen miettinyt, että pitäisi tehdä sitä ja tätä ja tuota. Ja lankojakin on omasta takaa eikä uusia kannattaisi ostaa. Ei niille ole säilytystilaa. Pitää siis alkaa tyhjentämään omaa varastoa. Kaikki ohjeet on olleet enemmän tai vähemmän tylsiä, liian helppoja, liian vaikeita yms yms. Aloitin siis lankavyyhtien purkamisesta keräksi. Löysin kauan kaapissa säilöttyä, Ilun lankakaupasta ostettua, ihanan keltaista silkkilankaa. 100% silkkiä. Pieni vyyhti, ei kait siinä voi kestää kovin kauan? 

                          

Ylemmässä kuvassa olen yksin kerinyt noin kolmisen tuntia, onnettoman pieni kerä hyppysissä. Lanka vähän väliä solmussa ja jalat ihan tulessa, kun pidin ensin jalkaterien päällä tuota vyyhtiä. Sitten vaihdoin polviin, eli siirsin lankavyyhdin polvieni kohdalle. Hidasta, oi niin hidasta. Vaikka vauhtia tuntui itsellä olevan, niin vyyhti ei vain tuntunut pienenevän. Ystävien ystävällisellä avustuksella sain vyyhdistä lopussa kerän, itselläni ei enää riittänyt huumori kerimiseen. 3000m silkkilankaa! Enää ei tarvitsisi kuin SEN ohjeen, jossa lanka saisi uuden elämän. Ei kerä kyllä mahdottoman suuri ole vieläkään, kämmenelle menee :) 

Siitä se ajatus sitten lähti. Tiesin erään miehen täyttävän pyöreitä nyt syyskuussa, hänelle villasukat siis lahjaksi. Talvikin tulossa. Näitä varten kyllä ostin ihan Novitan Seitsemän veljestä lankaa, uudessa Nostalgia värissä, harmaan mustaa. Ohje Novitan lehdestä. Olen aiemminkin tehnyt tällä ohjeella. Mielestäni tarpeeksi haasteellinen ja kuitenkin miehellekin sopiva, jos haluaa tehdä vähän pitempää vartta. Kuvassa näkyvä reppu on myös osa lahjaa, ihan tuollainen perusreppu, vähän sellainen isoisän savottarepun näköinen. Mutta ihka uusi. 

Sukat valmistuivat niin ajoissa, että ehdin aloittamaan  vielä lisätyön. Kämmekkäät Ullaneuleen konttineulekämmekkäät -ohjeella. Ensin etsin lankakaapista vain yhden epämääräisen kerän mustaa lankaa ja ei muuta kuin kutomaan. Mietin, että onpa vain pienet ollakseen miehen kädelle mitoitettu ohje. No seuraavan kämmekkään aloitettuani uudesta 7veljestä kerästä tajusin, että olin tainnut tehdä sen ensimmäisen joko Novitan woolista tai Nallesta. Ohjeesta poikkesin vain sen verran, että tein loppuun vielä kaksi kierrosta nurjaa. Ekassa vedoksessa päättelin kämmekkään kahden oikean kierroksen jälkeen ja päättelyreuna alkoi rullaantumaan kämmenen puolelta. Ja onhan se nyt symmetrinen aloituksen kanssa. Puikot siis 3mm. Ja menekki, vähän?

Toivottavasti ovat edes mieltä lämmittävät, huomenna sen tietää. Uskalsin jo nyt tehdä postauksen, kun luulen tietäväni, ettei tätä lahjan saajaa taida neuleaiheiset sivustot kiinnostaa :).

Valokuvia selaillessa

Jälleen on kulunut tovi siitä kun olen viimeksi saanut laitettua jotain kuvia/tekeleitä tänne =) Valokuvia selaillessa löysin helmikuu-11 kuvien joukosta tällaisia käpälien lämmittäjiä. Pöllölapaset on tehty samoilla ohjeilla kuten aiemmin blogaamat pöllöt. Harmaat pöllöt matkustivat lämmittämään siskon ystävän käsiä.

Nämä sinivioletit ranteenlämmittäjät valmistuivat ihan periaatteella, mitä puikoilta nyt tuleekaan. Aluksi en edes tiennyt kenelle olen näitä tekemässä ja mitä :) Ystäväni lapsukainen sai ranteenlämmittimet ja alla olevat vaaleanpunaiset/lappapuuron väriset pöllöt.

Pöllöt ovat nyt pää alaspäin kuin lepakot konsanaan =D

Mistäköhän johtuu että en meinaa saada julkaistua tekstejäni? Tämänkin olen joutunut kirjoittamaan jo toiseen kertaan. (Toivon, että nyt onnistuu....) Onko muilla tälläaisia ongelmia? Ja tekstin muokkaus tuottaa suurta ongelmaa (sensuroitua tekstiä)!

Lämmittimiä isoille ja pienille käsille

Kulunut talvi on ollut niin kylmä, että lisälämmikkeitä on tarvinut. Tein siskon pojalle lapaset Fabelin jämistä. Laitoin silmukkamääränkin ylös jonnekin, jotta tarvitaessa olisi helpompaa tehdä pienet lapaset. Kukas sen nyt sitten kertois mihin laitoin sen paperin missä ne maagiset numerot on? Oikein tyypillistä minulle, että kaikki on jossain hyvässä tallessa :-)

Lapaset on tehty 1½-vuotiaalle. Kasvuvaraa ei ole, mutta kinttaiden alla ei kovin isoja lapasia voi edes pitääkään. Itseasiassa, kun vein lapaset pojalle päiväkotiin, antoi hoitaja palautetta että tällaiset lapaset on hyvät kinttaiden alla. Pojalla oli hyllyssä kirjoneulelapaset pitkillä varsilla. Hoitaja sanoi, että niitä on hankala tunkea kinttaiden alle ja sitten ne painaa ja puristaa.

Nämä lapaset on tehty iltaelokuvan aikana kummipojalle. Kummipojan äiti mainitsi, että poika tarvisi lapaset jotka on käyttöön pelkistään, ei siis kinttaiden alle. Lankana lapasissa Seiska veikka ja Jussi tai Sukkis-lanka. Lapaset tehty myös jämälangoista. Varret tein pidemmät jotta lumi pysyisi poissa ranteista.

Pienten lapaset on oikein oiva tapa kuluttaa kerän loppuja. Värejä voi yhdistellä ihan miltä itsestä tuntuu. Olen jopa miettinyt, että nyt olis hyvä aika alkaa tekemään ensi joulun lahjoja. Onko teillä tapana alkaa miettimään ja tekemään näin hyvissä ajoin joululahjoja?

Taivastelin jonkin aikaa sitten ystävälleni, että mitähän sitä neuloisi. Mitään isompaa en jaksa enkä halua tehdä, mutta jotain on pakko saada kuitenkin neuloa. Ystäväni sanoi, että hänelle voit tehdä ihan mitä vaan, hän ottaa kaiken vastaan :-) Ystäväni arvostaa itse tehtyjä asioita. Annoin hänelle Rinsessa-kämmekkäät
Lankana kämmekkäissä Jussi tai Sukkis-lankaa. Vyöte ei ollut paikoillaan. Nyt on jäänyt punnitseminenkin kokonaan pois näistä neuletöistä.
Sain tehtyä vihdoin ja viimein mieheni pyytämät pitkävartiset huovutetut lapaset. Lankana lapasissa Novitan Huopanen. Lankaa meni kerä per lapanen.
Harmi, kun en muistanut ottaa kuvaa ennen huovutusta. Lapanen oli minun koko käsivarren kokoinen. Olkapään päälle meni lapasen suu. Lapsilla oli hauskaa kun lapanen oli niin iso. Mieheni toivoi lapasen olevan ranteen kohdalta hieman kapeampi. Tein lapasen vyötteessä olevan ohjeen mukaan miehen ja naisen kokoa yhdistellen, lisäksi pidensin varren pituutta. Ranteessa oleva leveys on naisen silmukkamäärillä. Lapanen onkin paremmin istuva kuin vertaa aiemmin tehtyjä lapasia. Teen kyllä jatkossakin ranteen hieman kapeammaksi vaikka olisi lyhytvartinenkin.

Villasukkakausi alkakoon

Pitkästä aikaa nyt sitten blogin päivitystä :) Mielessä on ollut koko kesän, koulutyö päättyi ja pikku hiljaa löytyi taas käsityön ilokin. Mutta se kuvaaminen! Se aina tuntuu olevan niin ilmoista kiinni, ei ehdi, kamerassa ei ole virtaa tai muita koottuja selityksiä. Tai sitten työt lähtevät heti päättelyn jälkeen käyttöön, niin kuin parin pipon kanssa kävi. Sain kuitenkin hetkellisen virtapiikin ja päätin kuvata sisällä, jotta pääsisin taas uppoutumaan blogin ihmeelliseen maailmaan.

Ja vähän muukin kausi alkoi. Lapasia pitäis tehdä urakalla, kädet alkaa olemaan koetuksella kun taas tuli tämä syksy niin yllättäin. Ensin alkuun mun käsityöhistorian erikoisimmat kämmekkäät. Malli on Novitan, lanka 7 veljestä ja koko miehelle. Siis melko erikoiset, mun makuun ainakin. Varsi on sileää neuletta ja kämmenosa on 2o2n joustinneuletta. Peukalon aukko vain jätetään kudottaessa avoimeksi. Olen ihan sanaton...en tiedä mitä mieltä näistä olis, meniköhän lanka hukkaan. Parisuhde on pari kertaa pyörälenkillä pitänyt, mutta ilmeisesti hänellekin on arvoitus käteen laitettaessa, että kummin päin ne nyt oikein tulikaan. Ehkä ne joskus tulee käyttöön, ehkä ei.

Parisuhteelle valmistui viime yönä mun elämäni toiset aikuisiällä kudotut villasukat. Puolen yön aikaan sain katkaista langan ja päättelin tänä aamuna. Illalla alkaessani kutomaan ajattelin, että jos tässä pari silmukkaa teen, mutta yksi asia johtaa toiseen enkä sitten malttanut lopettaa ennen kuin sukka oli valmis. Ja mikä onnistumisen riemu! Ne pysyy kasassa, niissä on oikee kantapää, ja parisuhteellekin kelpasi. Varsinkin kun metsästyskausi on alkanut, alkaa villasukillekin olla käyttöä. Hieman taisi isohkot tulla, mutta käytössä sitten näkee, että kuinka paljon liian isot. En ole kovin innokas purkamaan, joten saivat jäädä tuollaiseksi kahden sukan kanssa sopiviksi. Tykkään kovasti tuosta yksinkertaisesta joustinneulekuviosta, joka jatkuu kapeampana melkein sukan kärkeen asti.

Malli: Novita kevät 2009, ohje 12

Lanka: Novita 7 veljestä, menekistä ei tietoa

Puikot: 3½ bambupuikot

Ihanaa, kun saa taas aikaiseksi käsityörintamallakin. Tutkinnon loppuun saattaminen ja muutenkin kiireinen kevät veivät mehut kokonaan. Ja oli vähän pakkokin luopua hetkeksi jostain, jotta kaikki tehtävät tuli tehtyä. Nyt saa taas hyvällä omalla tunnolla iltaisin istahtaa sohvan nurkkaan ja kutoa ihan omaa mielenterveyttäkin ajatellen. Kyllä siinä mieli lepää. Ja syksy, oi ihana syksy! Kaikissa vuodenajoissa on omat hyvät puolensa, mutta kyllä tämä syksy vie minusta voiton.

~Nykertäjä~