perjantai 18. helmikuuta 2011

Koiralle jälleen :D

On ollut niin kylmää ja kuivaa, että ihan itseäkin hirvittää. Ja eläimiä kyllä käy kovasti sääliksi. Palelee, vaikka periaatteessa paksu turkki suojaa kelillä kuin kelillä, ei lisälämmike ole pahitteeksi. Parisuhteen velipojan perheessä asuva prinsessa tarvitsi lämmikettä ylleen ja langat saatuani kävin tutkimustyöhon. Koiran malli on pitkä ja rintava, ei siis mikään helpoin näin aloittelevalle kutojalle. Ohjetta ei löytynyt valmiina mistään. Jouduin siis vähän aikaa pähkäämään mittoja. Mutta suuripiirteisyyteni tuntien, ei muuta kuin langat puikoille ja tehdään uusi jos ei tämä onnistu. Lankana 7 veljestä Novitalta ja yksi kerä varattiin kumpaakin väriä. Resoreihin 3mm puikot ja vartalo-osaan 3,5mm puikot.



Tähän koiran nuttuun otin silmukkamäärät Dropsin ohjeesta, koko M eli cockerspanielin koko. Ainakin aloitukseen. Sen verran muoksailin, että rinnan kohdalla jatkoin neuletta muistaakseni kolmella sentillä, ja yritin tehdä myös lyhennetyillä kierroksilla jalkojen väliin lisätilaa. Kutoessa ei ollut mallikoiraa tarjolla, joten piti tehdä vähän suurin piirtein sinne päin. Valitettavasti se ei ihan riittänyt, jalkojen väliin olisi voinut tehdä leveämmänkin kappaleen. Olkoon se maininta nyt täällä minua muistuttamassa. Samoiten sekin seikka, että reiät hihoille olisi voineet alkaa vähän kauempaa, tai ehkä paremminkin pari senttiä olisivat voineet olla pidemmät, ettei olisi kainaloissa niin kiinni iholla.


Pituutta jatkoin reilusti, mittoja ottamatta. Ja pitäähän villapaidassa kuviota olla, vaikka ei tällä kertaa palmikoiden muodossa. Kuvioksi tuli toiveesta jussipaidasta tutut salmiakkikuviot. Ja kun kuvion mallikerta oli tasalukuja, hihojen reikien jälkeen kavensin muutaman silmukan välistä pois. Mutta tuo itse kirjoneule...Jaa, jos ens kerralla vaikka muistais löystää jopa tuossa keskikohdassakin. Hieman kirrasi, meni ihan rutulle koko neule ja huomasin tämän vasta reilusti sen jälkeen kun kuvio oli jo kauaksi taakse jäänyttä. Noh, onneksi se antaa sen verran periksi, että se ei neuleen käyttöä häiritse. Itteä vain häiritsee, varsinkin kun tuli lahjaksi tämä. Neuleen saaja oli ihan tyytyväinen paitaansa, ja poseerauskin onnistui kuin vanhalta tekijältä. Ja tekijä oli tyytyväinen kun ehti vielä näille pakkasille. :)


Vaikka nyt vähän jo näyttää siltä, että lauhtuu. Enää -30 astetta pakkasen puolella.

Ei kommentteja: