Tämän kertaiset neulomukset on jälleen olleet valmiina jo iät ja ajat sitten :)
Sain tehtäväksi tehdä posliininukelle mekon. Alun perin mekko piti tehdä jostain prinsessa-tyylisestä kankaasta. Nukke on ystäväni äidin peruja, joka muutti ystäväni lapsen huoneeseen. (En ymmärrä, että miten tuo kuva muuttui noin epäselväksi vaikka se ei oikeasti ole noin epäselvä...)
Syy miksi minun piti tehdä nukelle mekko oli se, että ystäväni äiti antoi minulle tarpeettomaksi jääneet askartelutarvikkeensa ja minun piti vastalahjaksi ommella nuken mekko. Ompelu ei kuitenkaan napannut sitten tippaakaan. Mietin useampaan kertaan, että miten pääsen kaikista vähimmällä...
Sitten yhtenä päivän sain ajatuksen, että neulon nukelle "prinsessa-mekon". Värinä ensin oli mielessä vaaleanpunainen, mutta kuten näkyy, päädyin valkoiseen. Pitsineuleeseen olen ottanut jostakin ohjeen, mutta muutoin olen kaiken tehnyt omasta päästä. Lankana Novitan Kotiväki(?). Hihat olisin voinut toteuttaa hieman toisin, mutta päätin kelpuuttaa kolmannen yrityksen jälkeen (huh huh). En ole kovin kokenut neuloja, varsinkaan omasta päästä. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen lopputulokseen. Alushameenkin tein, jota ei valitettavasti näy. Ruusut on ostettu ompelualan liikkeestä. Ja maksoin tietenkin hunajaa verrattuna askarteluliikkeeseen. Minkä huomasin vasta ostettuani ne!
Seuraava neule onkin sitten ihmisten kokoa =D Meidän neiti sai itse valita Novitan lehdestä mallin jonka toteutan. Neule jonka neiti halusi itselleen on lehdessä valkoisena. Neiti tuumasi, että muuten hieno, mutta se on valkoinen... Minä tietenkin ystävällisenä kerroin, että värejä löytyy useampia. Lankana siis Novitan Miami.
Väriksi neiti valitsi lempivärinsä, vihreän. Valmista neuletta "odotettiin" yhdessä. Soviteltiinkin muutamaan otteeseen. Viimeistelyvaiheessa itse päädyin ruskeaan nappiin, minkä ompelinkin aluksi. Neiti ei pitänyt siitä yhtään. Ei muuta kuin napin vaihtoon =) Neiti valitsi sitten itse napin. Kylläpäs tulikin ihanan näköinen violettine nappineen!
Valmista neuletta sitten soviteltiin hieman vastahankaisesti. Neule makasi sohvan selkänojalla pitkät tovit. Yritin aika ajoin, että laittaisit päälle. Hyvä etten kerjännyt =D
Mutta neitipäs tuumasi lopuksi, että en tykkää äiti yhtään tästä, tai on tämä ihan kiva, mutta eihän tarvi käyttää. Voi voi... no onnekseni ystäväni tyttö on saman kokoinen jolle sain antaa tämän neuleen. Ehkä tyydyn toistaiseksi pelkästään villasukkien ja lapasten kutomiseen rantulle neidilleni :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti