lauantai 27. elokuuta 2011

Kortteilua

Kortteja on tullut tehtyä pitkin vuotta ja suurimman osan olen jopa saanut kuvattuakin. Tässäpä erää tällaiset kuvat :)






Neulerintamallakin alkaa varmaan kohta tapahtua jotain koska illat pimenevät ja on ihana käpertyä sohvan nurkkaan kutomaan kynttilöiden loisteessa...
Ihanaa syksyn alkua kaikille!

perjantai 12. elokuuta 2011

Vaatetusta

Tämän kertaiset neulomukset on jälleen olleet valmiina jo iät ja ajat sitten :)

Sain tehtäväksi tehdä posliininukelle mekon. Alun perin mekko piti tehdä jostain prinsessa-tyylisestä kankaasta. Nukke on ystäväni äidin peruja, joka muutti ystäväni lapsen huoneeseen. (En ymmärrä, että miten tuo kuva muuttui noin epäselväksi vaikka se ei oikeasti ole noin epäselvä...)
Syy miksi minun piti tehdä nukelle mekko oli se, että ystäväni äiti antoi minulle tarpeettomaksi jääneet askartelutarvikkeensa ja minun piti vastalahjaksi ommella nuken mekko. Ompelu ei kuitenkaan napannut sitten tippaakaan. Mietin useampaan kertaan, että miten pääsen kaikista vähimmällä...
Sitten yhtenä päivän sain ajatuksen, että neulon nukelle "prinsessa-mekon". Värinä ensin oli mielessä vaaleanpunainen, mutta kuten näkyy, päädyin valkoiseen. Pitsineuleeseen olen ottanut jostakin ohjeen, mutta muutoin olen kaiken tehnyt omasta päästä. Lankana Novitan Kotiväki(?). Hihat olisin voinut toteuttaa hieman toisin, mutta päätin kelpuuttaa kolmannen yrityksen jälkeen (huh huh). En ole kovin kokenut neuloja, varsinkaan omasta päästä. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen lopputulokseen. Alushameenkin tein, jota ei valitettavasti näy. Ruusut on ostettu ompelualan liikkeestä. Ja maksoin tietenkin hunajaa verrattuna askarteluliikkeeseen. Minkä huomasin vasta ostettuani ne!
Seuraava neule onkin sitten ihmisten kokoa =D Meidän neiti sai itse valita Novitan lehdestä mallin jonka toteutan. Neule jonka neiti halusi itselleen on lehdessä valkoisena. Neiti tuumasi, että muuten hieno, mutta se on valkoinen... Minä tietenkin ystävällisenä kerroin, että värejä löytyy useampia. Lankana siis Novitan Miami.
Väriksi neiti valitsi lempivärinsä, vihreän. Valmista neuletta "odotettiin" yhdessä. Soviteltiinkin muutamaan otteeseen. Viimeistelyvaiheessa itse päädyin ruskeaan nappiin, minkä ompelinkin aluksi. Neiti ei pitänyt siitä yhtään. Ei muuta kuin napin vaihtoon =) Neiti valitsi sitten itse napin. Kylläpäs tulikin ihanan näköinen violettine nappineen!
Valmista neuletta sitten soviteltiin hieman vastahankaisesti. Neule makasi sohvan selkänojalla pitkät tovit. Yritin aika ajoin, että laittaisit päälle. Hyvä etten kerjännyt =D
Mutta neitipäs tuumasi lopuksi, että en tykkää äiti yhtään tästä, tai on tämä ihan kiva, mutta eihän tarvi käyttää. Voi voi... no onnekseni ystäväni tyttö on saman kokoinen jolle sain antaa tämän neuleen. Ehkä tyydyn toistaiseksi pelkästään villasukkien ja lapasten kutomiseen rantulle neidilleni :)



tiistai 9. elokuuta 2011

Lohikäärme...Puff?

YAWN! Haukotus...

 Mitäs täällä tänään tapahtuu...

 Ei juuri kummoisia, tuumaili lohikäärmelapaset....

Tällaiset uutuudet tuli kokeiltua Novitan lehdestä Talvi2010. Mukava malli, uusi palmikkokuvio, mitä en ollut aikaisemmin kokeillut. Juups, kyllä oli aivan kiva tehdä. Lankana oli Novitan Katri, 100% akryyli, mutta aika paksu. Alkuperäinen ohje oli isoveli -langalle, mutta tarkoituksena on saada vähän vähennettyä noita olemassa olevia lankoja. Oli kuulkaas niin kiva malli, että ihan pitää harkita vakavasti jos tekisin vielä tuon piponkin. Tosin valkoisesta langasta, sitäkin on jäljellä. Ja vain siksi, että olen unohtanut jo alkuperäisen käyttötarkoituksen sille valkoiselle langalle. Ja sitä kuitenkin olen ostanut uuden kerän jotain tiettyä varten...ei vain jaksa muistaa niin vanhoja asioita :)
Tässä kuvassa langan väri on ehkä lähimpänä totuutta, vaikka ei se ihan noin söpön vihreää olekaan. Se on sellaista ronskin vihreää. Mutta se vielä se....

PUFF!
Sen kerran kun puran ja teen ja puran ja teen ja puran....en halunnut enää purkaa koko lapasta. Olkoot. Jää varmaan omaan käyttöön, ei kehtaa antaa kellekään. Kaamean näkyvä virhe, joka kyllä peittyy takin hihan alle, mutta muuten sen kyllä huomaan heti. Mälsää. Tällaista ei kyllä sitten siihen pipoon kärsi tulla.

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Valokuvia selaillessa

Jälleen on kulunut tovi siitä kun olen viimeksi saanut laitettua jotain kuvia/tekeleitä tänne =) Valokuvia selaillessa löysin helmikuu-11 kuvien joukosta tällaisia käpälien lämmittäjiä. Pöllölapaset on tehty samoilla ohjeilla kuten aiemmin blogaamat pöllöt. Harmaat pöllöt matkustivat lämmittämään siskon ystävän käsiä.
Nämä sinivioletit ranteenlämmittäjät valmistuivat ihan periaatteella, mitä puikoilta nyt tuleekaan. Aluksi en edes tiennyt kenelle olen näitä tekemässä ja mitä :) Ystäväni lapsukainen sai ranteenlämmittimet ja alla olevat vaaleanpunaiset/lappapuuron väriset pöllöt.
Pöllöt ovat nyt pää alaspäin kuin lepakot konsanaan =D
Mistäköhän johtuu että en meinaa saada julkaistua tekstejäni? Tämänkin olen joutunut kirjoittamaan jo toiseen kertaan. (Toivon, että nyt onnistuu....) Onko muilla tälläaisia ongelmia? Ja tekstin muokkaus tuottaa suurta ongelmaa (sensuroitua tekstiä)!

torstai 7. heinäkuuta 2011

Ja näin heiluu laukku...

Ja laukku heiluu näin! Vuosi, pari sitten innostuin virkkaamaan itselleni kesäkassin Novitan tennesseestä. Kuviona oli iki-ihana ananaskuvio ja malli oli mielestäni helppo ja nopea toteuttaa. Kassin kahvatkin löytyivät jostain alekorista muistaakseni ja ei kun työn alle.

Laukusta tuli mielestäni ihana ja juuri sopiva kesäiselle varustukselle, valkoisena käy kaikkien kanssa. Matkaan tuli vain yksi mutta. Nimittäin minun tavarat ei pysyneet sisällä. Tarvittiin siis vuori. Mutta enhän minä osaa sellaista tehdä...

Ei se auttanut kuin yrittää. Tosiaan ainakin vuoden verran kangas virui pussissa kassin kanssa ja mietin aina silloin tällöin, että no jos se ei tarvisikaan vuorta. Tai annan jollekin tuon laukun. Tai puran tämän ja teen uuden eri mallilla.

Päätin kuitenkin kokeilla, meni sitten syteen tai saveen. (Mistähän tuokin sananlasku oikein tulee?) Ja eiköhän se ihan ok ole, minun tekeleeksi. Olen laukkua ainakin kovasti käyttänyt nyt kun pienen pienet ihunat tavarat ei ole vaarassa tipahdella matkan varrelle. Laukku on juuri sopiva, menee avaimet-puhelin-lompakko -kombinaatio sisään, höystettynä allergia- ja astmalääkkeillä sekä eväät töihin. Vuoren ompeleita kun tutkii tarkemmin, huomaa, että kiireellä ja hutiloiden on tehty, hulpioreunatkin paistaa eikä kuviot ole kohdillaan. Ei kiire kunniaksi eikä hoppu hyväksi. (ja taas sananlasku :) ) Mutta välttää mulle. Viisas ei virka ja tyhmä ei huomaa?

Modan uusin tuli toissapäivänä, olen niin ihastunut pariin malliin! Katsotaan saisinko vielä tehtyä jotain aikomuksille. Kovasti oli ainakin Novitan lankaa alessa, ehkä jos niistä jotain...Jää nähtäväksi.

lauantai 2. heinäkuuta 2011

Suolaa suolaa enemmän suolaa...

Ja tadam! Kurkkuni olikin kesäkurpitsa :D

Taimi on kyllä ostettu kurkkuna, mutta ei niitä kuulemma erota kun ovat niin samanmoisia, sanottiin puutarhalla. Näpertäjä mainitsi asiasta puutarhalla, josta taimeni ostin, ja miten minua ilahdutti, että olivat antaneet nyt oikeasti avomaankurkun taimen ilmaiseksi!

Ja jos jotakuta kiinnostaa, niin kyllä, kurkun kukka on ihastuttavan kaunis!

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Oranssi valo valo, auringon valo valo...


Voi miten kaunis voikaan olla kurkun kukka! Mie oon niin ihastunut! Tänä aamuna huomasin, että kesäkuun alussa istuttamani taimet ovat alkaneet kasvaa ja kukkimaan. Mikä on enemmän kuin osasin kuvitellakaan. Ensimmäistä kertaa kasvatan parvekkeellani kurkkua, tomaattia minulla oli viime vuonnakin hyvällä menestyksellä. Nyt vain lajike vaihtui runkotomaattiin, kun se viime vuonna oli pensastomaatti, ja taisipa kurkkukin olla avomaan mallia.
Ja kun minulle kerrottiin, että nämä pitää tukea langoilla, sain uuden käyttötarkoituksen pojan sormivirkkaamille nauhoille. Ja niillä kyllä tukisi vaikka kasvihuoneellisen taimia, sen verran paljon niitä nauhoja on, mutta nämä kaksi onnellista pääsi nyt tällä kertaa ulos. Vinkkejä otetaan vastaan, mitä muuta niistä voisi tehdä. Kuitenkin, palatakseni asiaan, taidankin alkaa tästä lähin kasvattamaan kurkkua ihan vain sen kukan takia, niin kauniin värinen se on!
Onhan täällä käsitöiden sarallakin jotain sentäs tapahtunut. Itselle valmistui villasukat Dropsin Karismasta. Varsi lyhyt, vain kymmenen kierrosta, ja kokoa naisten. Ja juurikin aivan parahiksi kun näin juhannuksena oli aikasta paljon vilpoisempaa kuin lomallani kesäkuun alussa.

Kokeilin jotain kuvion tapaista, kun jollainhan sitä aina pitää päätänsä vaivata. Olis ehkä kannattenu vaivata vähän enemmän, kun eihän tuo kuvio niin kauhiasti näy. Elikkäs kahden silmukan palmikko kiertää sukan ulkosyrjältä sisäsyrjälle päälipuolelta. Karisma lankana oli minulle uusi tuttavuus, ja aion kyllä jatkossakin käyttää. Kuitenkin aika ihanan pehmeää siitä loppujen lopuksi tulee, vaikka onkin 100% villaa. Ihana kiilto valmiissa työssä. Ja kuvissa saattaa näyttää aika pörröiseltä, mitä se ei ole. Ne on vaan koiran karvoja....
Lapselle tekaisin pipon. Ohkainen siitä piti tulla ja hätäpäissään ostin sitten Novitan tico ticoa. Oishan se väri voinut olla tietenkin kesäisempikin, mutta kun ei taas tullut ajateltua sen vertaa. Koko piti olla isommalle tytölle sopiva ja mallin piti olla Wurm -pipo. No ei ollut lomareissulla nettiä, tai silloin kun oli niin ei sitä ehtinyt selailemaan. Eikun vaan jotain silmukkamääriä aloitukseen ja jollain kierroksella vaihdetaan sitten nurjaan ja jollain oikeaan.
Enkä muistanut edes millainen aloitus oikeassa ohjeessa oli, joten 2o2n-resoria siihen. Lopetuskin oli vähän miten sattuu, sinne päin, kunhan kasassa pysyy. Mutta ei ole menoa haitannut. Yritin jossain vaiheessa alussa huijata, kun en nurjien kutomisesta kauhiasti piittaa, kääntää työn niin, että kudon aina vain oikeaa. Joo, ei ollut hyvä idea. Kääntymiskohdassa on kauhiat reiät vaikka kuinka kiristin. Oikein niin, että bambupuikot vääntyi ja kääntyi äärimmilleen. Ja silti ne reiät jäi. Purkaminen ei ole mun juttu, niin kuin jo tiedetään, joten sinne jäivät, reiät. Eikä sekään haittaa, noin tummassa ja kuitenkin värikkäässä langassa ei pari pikku juttua näy. Itte tiiän ja jos tarpeeksi odottaa, niin enköhän mie ne joskus unohda.

Kaiken kaikkiaan hiljaa hyvä tulee ja pikku hiljaa todellakin on tullut taas vaikka millaisia ideoita, kun vain olisi aikaa toteuttaa niitä. Mietinkin, että alkaisinko kirjaamaan niitä ideoita tänne vai tekisinkö ihan perinteisen leikekirjan, jotta muistaisin kaiken sen minkä haluaisin joskus vielä omin kätösin tehdä. Laitanpas senkin tuonne pääkoppaan muhimaan, hyvänä päivänä sen saattaisi vaikka toteuttaakin jossain muodossa kuitenkin. Onneksi kesän vuorokaudet tuntuvat loppumattomilta, ainakin niinä päivinä kun aurinko paistaa eikä yöllä pysty nukkumaan valoisien kesäöiden takia. :)